Kaipaan työmatkaani. Kaksi vuotta enemmän tai vähemmän suositeltua etätyötä on vienyt minulta mukavan puskurin työn ja vapaa-ajan väliltä. Etäaika on myös vähentänyt luonnollista liikkumistani ja tehokkuus-lasit päässä en ole itse tätä ymmärtänyt korjata.
Talvi on Turussa vaihtanut lämpötilaa yli kymmenen asteen pakkasesta plussakeleihin. Yhtenä aamuna oli edellisenä päivänä sulanut lumi portaallamme jäätynyt uudestaan ja muodostanut kivipinnalle kauniita jääkuvioita.
Haitallisen stressin tunnistaminen ja tunnustaminen.
Katukyltit ovat yhtä elävä organismi kuin kaupunki itsekin. Eri aikakausien tyylit voivat hävitä hetkessä tai säilyä näkyvissä kymmeniä tai satoja vuosia.
Ohje oman kehon kuuntelemiseen on paljon helpommin sanottu kuin toteutettu.
Kun on monta rautaa tulessa voi elämä tuntua melko pirstalaiselta. Aloitin uudessa työssäni elokuussa ja syyskuun alussa YAMK-opinnot Turun AMK:n Master Schoolissa. Voi helpolla kuvitella montako uutta nimeä, järjestelmää, tilaa ja tietoa pitää oppia lyhyessä ajassa.
Kirjahyllyssäni on suuri määrä lukemattomia kirjoja. Välillä ne tuntuvat hukkaan heitetyiltä mahdollisuuksilta ja itseään soimaa, kun ei ole ehtinyt niitä lukemaan. Vertaistukena tälle ongelmalleni, löysin ilmiölle japanilaisen termin, Tsundoku, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä ostamisen jälkeen pinoon koottuja kirjoja, joita ei ole lukenut . Termi on tullut japanin kieleen jo 1800-luvun puolivälissä, joten mistään uudesta trendistä […]
Stanfordin yliopistolta Kieran Fox ja Roger Beaty käsittelivät artikkelissaan vaeltavan mielen ja luovan ajattelun yhteyttä. Luova ajattelu voidaan mieltää kaksivaiheiseksi prosessiksi, jossa ensin muodostetaan luovia ideoita ja sen jälkeen niitä arvioidaan ja jalostetaan. Luovat tuotteet ja palvelutkin pyrkivät täyttämään kaksi kriteeriä olemalla samalla uusia ja hyödyllisiä.
Richard Davidson Ph.D. on esittänyt, että hyvinvointia, myötätuntoa ja onnellisuutta voi oppia samalla tavalla kuin vaikka soittamaan instrumenttia tai pelaamaan tennistä. Voimme siis muuttaa ja kehittää aivojemme toimintaa.
Kuten monissa asioissa elämässä, myös stressissä on hyviä ja huonoja puolia. Tavallisesti keskitymme stressin negatiiviseen puoleen ja tämä itsessään myös lisää stressin haitallisia vaikutuksia. Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi kertoo YLE Akuutin artikkelissa stressistä.
OPPIVA OPETTAJA