Kun on monta rautaa tulessa voi elämä tuntua melko pirstalaiselta. Aloitin uudessa työssäni elokuussa ja syyskuun alussa YAMK-opinnot Turun AMK:n Master Schoolissa. Voi helpolla kuvitella montako uutta nimeä, järjestelmää, tilaa ja tietoa pitää oppia lyhyessä ajassa.
Opinnoissamme käytämme päiväkirjaamista yhtenä menetelmänä ammatillisen kasvun kehittämiseen. Olen hyödyntänyt tätä menetelmää myös työhöni perehtymisessä sekä oman hyvinvointini ja työkykyni ylläpitämiseen.
Päiväkirjaaminen vähentää stressiä
Ajatusten kirjaaminen auttaa monellakin tavalla haitallisen stressin hallinnassa. Päiväkirjaamisen edut ovat monitasoiset ja se auttaa pääsemään eroon häiriötekijöistä ja keskittymään hetkeksi vain omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin. Ajatusten jäsentäminen kirjoitettavaan muotoon usein myös auttaa ongelmanratkaisutilanteissa. Kun osaa paremmin jäsentää ongelman, löytyy ratkaisukin helpommin.
Kirjoittaminen on myös eräänlaista ”kirjallista mindfulnessia”. Kroonisesti sairaat henkilöt, jotka kirjoittavat säännöllisesti tuntemuksistaan, ovat osoittaneet kokevansa vähemmän fyysistä kipua, kuin henkilöt, jotka eivät säännöllisesti päiväkirjaa. Samanlaista vaikutusta on havaittu mindfulness meditaatioharjoitusten avulla. Keskittymisen kohdistaminen tiettyyn asiaan, usein vähentää sen aiheuttamaa stressiä, kun havaitsemme sen juuri sellaisena kuin se on.
Onnellisuutta voi lisätä päiväkirjalla
Onnellisuuspäiväkirja on apuväline kirjata muistiin itselle tärkeitä asioita. Pelkkä kirjaaminen jo itsessään lisää onnellisuutta, jos sitä tekee säännöllisesti. Ihminen luonnostaan tarttuu epäkohtiin ja korjattaviin asioihin, jolloin usein annamme enemmän huomiota meitä harmittaville asioille. Onnellisuuspäiväkirjaan on tarkoitus poimia joka päivä kolme asiaa, jotka tekivät meidät onnelliseksi. Niiden ei tarvitse olla suuria teemoja, kuten perhe ja ystävät, vaan pieniä asioita, jotka helposti hukkuvat ja katoavat päivän aikana. Kun keskittyy tunnistamaan näitä onnellisuutta lisääviä asioita, ohjaa tämä toiminta aivoja tunnistamaan positiivisia asioita, joka taas lisää onnellisuutta elämässämme. Asiaa voi vaikka verrata siihen, että jos ajattelee hankkivansa punaisen takin, niin tämän ajatuksen jälkeen tuntuu kaupungilla tulevan vastaan todella paljon ihmisiä, joiden päällä on punaisia takkeja. Aivot oppivat tunnistamaan kaikista aistiärsykkeistä meitä kiinnostavia asiota. Ei siis kannata etsiä negatiivisia epäkohtia liikaa, sillä ne voittavat tämän taistelun.
Ammatillista kasvua edistää ammatillinen blogi
Päiväkirjan yksi muoto voi olla myös bloggaaminen. Etenkin ammatillisen kehityymisen kannalta ammatillinen blogi tukee kirjoittajan itsereflektiota. Itsereflektio on kuin itsensä tarkastelua peilistä. Se auttaa löytämään omia hyviä ja huonoja puolia, mutta se voi auttaa myös siinä, miten havaitsemme oman toimintamme vaikutuksen muissa.
Päiväkirjasta dialogiin
Empatia taas on kykyä nähdä oma toimintamme muiden silmin ja tämä yhdessä itsereflektion kanssa kehittävät vuorovaikutustaitojamme. Vuorovaikutustaidot ovat tällä hetkellä kovan muutoksen alla, kun viestintämme siirtyy enemmän ja enemmän digitaaliseen muotoon. Jos vain keskitymme antamaan itsestämme kontrolloidun ja rajoitetun kuvan esim. sosiaalisen media kanavissa, emme pääse koskaan syvemmin kehittämään itseämme tai yhteisöämme. Aidossa keskustelussa, joka tapahtuu kasvokkain, kehitämme kykyämme empatiaan ja jos olemme itsereflektion avulla muodostaneet hyvän itsetunnon ja minäkuvan, ei ole mitään rajaa mihin voimme päästä dialogisessa yhteistyössä.
LÄHTEET:
Algoe, S. B., Gable, Shelly L., Maisel, N.C. (2010) It’s the little things: Everyday gratitude as a booster shot for romantic relationships. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/j.1475-6811.2010.01273.x (haettu 2.10.2019)
Merkes M. (2010) Mindfulness-based stress reduction for people with chronic diseases. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20815988 (haettu 26.9.2019)
Michigan State University (n.a) Journaling to reduce stress https://www.canr.msu.edu/news/journaling_to_reduce_stress (haettu 26.9.2019)
Turkle, S. (2015) Reclaiming Conversation: The Power of Talk in a Digital Age . New York: Penguin Books
OPPIVA OPETTAJA 