Stanfordin yliopistolta Kieran Fox ja Roger Beaty käsittelivät artikkelissaan vaeltavan mielen ja luovan ajattelun yhteyttä. Luova ajattelu voidaan mieltää kaksivaiheiseksi prosessiksi, jossa ensin muodostetaan luovia ideoita ja sen jälkeen niitä arvioidaan ja jalostetaan. Luovat tuotteet ja palvelutkin pyrkivät täyttämään kaksi kriteeriä olemalla samalla uusia ja hyödyllisiä.
Mielemme vaeltaa, kun syntyvät ajatukset eivät suoraan liity sillä hetkellä tekemäämme asiaan tai ympäristöön. Tämän jälkeen näitä ajatuksia voi tarkastella arvioiden sekä reflektoiden. Tutkimuksessa on havaittu, että mielen vaeltaminen ja luova ajattelu aktivoivat aivan samoja alueita aivoissamme ja Fox ja Beaty esittävätkin että näiden toimintojen välillä on aivan suora vaikutussuhde. (Fox & Beaty 2018.)
Luovan työn ammattilaiselle tämä tieto ei tule suurena yllätyksenä, vaan enemmän vahvistaa käsitystä miten luova prosessi voidaan käynnistää. Jokaisen spontaanin ajatuksen tai idean välitön itsearvottaminen ja reflektointi tapahtuu meillä niin nopeasti, että emme välttämättä osaa edes ”päästä niitä läpi”, saati sitten sanoa niitä ryhmässä ääneen. Tällä tavalla välillä huomaa, että ei uskalla sanoa ajatustaan, on se sitten oivallus tai kysymys, peläten että nolaa itsensä ryhmän edessä.
Minä en keksi yhtään mitään?
Osaamme kyllä aivan jokainen ajatella. Fox ja Beaty viittaavat Eric Klingerin tutkimukseen, jossa havaittiin, että keskimääräinen ajatuksen kesto on meillä noin 5 sekuntia. Tästä keskiarvosta Klinger johti arvion, että tavallisen 16 tunnin päivän aikana keskimäärin koemme noin 4000 ajatusta. Koska jokapäiväisissä tekemisissämme noin puolet ajasta ajatuksemme vaeltavat muualla kuin senhetkisessä tekemisessä tai ympäristössä, voidaan arvioida, että saamme noin 2000 spontaania ajatusta päivässä. Jos tähän vielä lisätään unen aikana tapahtuneet oivallukset ja jopa unet itsessään, on määrä valtava. Tämä 5 sekunnin tutkimus on vuodelta 1978, joten mistään uuden teknologian tuomasta muutoksesta ei ole kyse. Kykymme ketjuttaa ajatuksia ”pidentää” niitä, mutta jokainen varmasti tunnistaa, että vuonna 2018 ei ainakaan ole helpompaa keskittyä yhteen ajatukseen yli 5 sekuntia.
Minulla ei ole yhtään hyvää ideaa!
Hyvässä luovassa ideoinnissa jokaiselle idealle pitää tarjota mahdollisuus ja jokaisen ääni pitää tulla esiin. Aivan samalla tavalla kuin hyvässä opetuksessakin. Jos emme uskalla sanoa jotakin ääneen, pelkäen että meille nauretaan tai ideaamme suhtaudutaan välittömästi negatiivisesti, on usein suurin kriitikkomme me itse. Luovassa työssä pitää oppia vapauttamaan tämä sisäinen kriitikko ja vasta sitten yhdessä arvottaa ideaa ja pohtia sen soveltamisen mahdollisuuksia. Tällä tavalla saamme runsaasti ensimmäisen vaiheen ideoita. Toisessa vaiheessa, eli niiden tarkastelussa ja jalostamisessa myös ryhmällä on suuri merkitys. Huonossa ympäristössä kaikkia ideoita ei osata kuunnella ja niitä torjutaan nopeasti sen sijaan, että jokaiselle annettaisiin edes mahdollisuus. Parhaiten menestyvissä organisaatioissa, näitä ensialkuun huonoilta tuntuviakin ideoita kerätään talteen, koska niistä voi myöhemmin ollakin suurta apua.
Hyvä itsetunto ja myötätunto auttaa
Itsetunto tai toisin sanoin omanarvontunto on ihmisen tietoisuutta omasta arvostaan ja se on myös itsekunnioitusta. Se ei ole sidottu menestymiseen tai onnistumiseen, vaan kyseessä on itsensä hyväksymistä ja omaan potentiaaliinsa uskomista. (Wikipedia n.d.) Se ei ole yltiöpositiivisuutta tai itsensä ylentämistä, vaan sen on tarkoitus olla myönteinen, mutta totuudenmukainen arvio itsestä. Se on alati muuttuva ja kehittyvä kokemus, jonka vahvuus tai puute vaikuttavat käyttäytymiseemme ja vastavuoroisesti käyttäytymisemme vaikuttavat itsetuntoomme. (Suomen mielenterveysseura, n.d.).
Kun meillä on realistinen ja positiivinen käsitys omasta osaamisestamme sekä turvallinen ryhmä jakaa ideoita, syntyy hyviä luovia ideoita aivan koko ajan. Vaikuttaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei todellakaan ole.
Myötätunnon harjoitteleminen on yksi mindfulness- ja mediataatio-tyyli. Kun tunnemme myötätuntoa itseämme kohtaan sekä muita kohtaan, pääsevät meidän ajattelemat pienet ideat kasvamaan suuriksi saavutuksiksi.
Harjoituksia
Meditaatio-harjoitus myötätunnosta työpaikalla (englanniksi):
https://centerhealthyminds.org/join-the-movement/compassion-at-work
LÄHTEET:
Fox, K., & Beaty, R. E. (2018). Mind-wandering as creative thinking: Neural, psychological, and theoretical considerations.
Haettu 23.11.2018 osoitteesta https://doi.org/10.31231/osf.io/yce2q
Suomen mielenterveysseura (n.d.). Hyvä itsetunto on optimistista realismia. Haettu 26.11.2018 osoitteesta https://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/itsetuntemus/hyvä-itsetunto-optimistista-realismia
Wikipedia. Itsetunto.
Haettu 26.11.2018 osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Itsetunto
OPPIVA OPETTAJA 